Jos.....

jollekin on jäänyt epäselväksi, niin voi summata miten syöpäni todettiin.

Oireilin ylä vatsakivun kanssa n. 4 päivää ja yötä. Viimein en enää jaksanut kipua ja päätin lähteä hakemaan apua.

Menin terveyskeskukseen n. klo.11 ja kuten arvata saattaa niin odottaahan siellä joutui.

n.klo.13 tunsin, että minulla on kuumetta ja tästä hoitajalle sanoinkin, jolloin hän mittasi lämmön ja totesi yli 38 astetta.

Labrat tilattiin ja hetken kuluttua labran mentyä umpisuolen kohta tuli niin kipeäksi, etten pystynyt olemaan. Niinpä minut laitettiin tippaan ja kipulääkitys sen kautta.

Kirurgian osastolle soitettiin ja ilmoitettiin, että täältä tulee umppari epäily teille.

Niinpä lähdettiin. Ennen klo.17:ta käyttivät vatsan ultrassa ja tulos oli: "Nyt täällä on kyllä jotain muuta kuin umppari tulehdus.

Sisälle siis jäätiin. Verikokeita otettiin. Seuraavana aamuna lääkäri kierrolla totesi, että hän epäilee, että ainakin umpparin alueella on kasvaimeen viittaavaa, mutta koska hän halusi tarkistaa myös maksan ja paksusuolen (olinhan ollut ja olin silloinkin vielä kipeä myös ylävatsasta)

Kivun vuoksi olin 8 päivää sairaalassa.

Maksa biobsia otettiin. Ja seuraavana päivänä lääkärin kierrolla lääkäri totesi, että hänen puolesta voit lähteä kotiin odottamaan biopsian tulosta johon menee viikko ja hän laittaa ajan paksusuolen tähystykseen.

Kun oli aika mennä tähystykseen en voinutkaan, koska tyhjennys ei onnistunut minulta kotona heikon kuntoni vuoksi.

Soitin sisätautien polille ja hoitaja antoi uuden ajan 10.6...., mutta ei mennyt kuin hetki kun lääkäri soitti perään, että tähystys on tehtävä mahd.pian ja antoikin ajan 2-3-päivän päähän.Samalla hän kertoi, että maksassa on pesäkkeitä ja niistä täytyy keskustella Oyksi:n sairaalan kanssa, mutta sädetykset ym. nyt joka tapauksessa.

Olin yksin kotona ja menin shokkiin tiedosta.

Ennen tähystystä menin edellisenä päivänä jo sisälle sairaalaan tyhjennyksen takia, jolloin sain olla tipassa(minulla on diabetes ja siksi seurattiin sokeriarvoja)

Tähystyksessä olin hiukka tokkurassa kun olin pyytänyt "humauksen".

Siitä selvittyäni lääkäri kertoi, että tulee umpisuolen, oikealtapuolen paksuolen poisto. Maksasta ei osannut vielä sanoa muuta kuin, että jos sitä leikataan, niin koko leikkaus operaatio suoritetaan Oulussa.Ei tarvinnut maksaa leikata vaan leikkaus suoritettiin Kokkolassa.

Nyt sitten tässä odotellaan haavan paranemista/lääkärin aikaa ja tuloksia häneltä ja tietoja miten tästä eteenpäin.

Näin se vain voi muuttua yhdessä hetkessä koko elämä uusiin puihin.

Odotan tulevaisuutta.

Taas on yksi ihanan auroinkoinen aamu. Silmät vielä unen jäljiltä odottavat heräämistä.

Olen miettinyt, että pitäisikö liittyä paikkalliseen syöpä yhdistykseen.En tiedä onko siitä mitään hyötyä, täytyisi ottaa selvää.

Olen myös miettinyt tulevaisuutta, mikä minua odottaa.

Tulevaisuus on auki ja ehkä on hyvä niin. Jokaiselle päivälle riittäköön vain sen päivän huolet ja ilotkin.

Odotan hartaasti, että tulee se aika, jolloin voin toimia normaalisti, jolloin ei tarvitsisi ottaa särkylääkettä. Toisaalta leikkauksesta ei ole kuitenkaan ole vielä pitkästi aikaa. Haavakin vasta on alkanut paranemaan.

Ison leikkauksen jälkeen ei kait voi odottaa 2-3 viikon parantumis aikaa.

Jääkäämme siis odottamaan ja ottakaamme rauhallisesti.

Odotusta.

17. päivä leikkauksesta on takana. Olo on hyvä paitsi haava temppuilee. Nyt tosin olen saanut kuulla, että jos se ei asetu, niin sitten vain antibiootti kuuri päällensä.

Huomenna on taas arki ja maanantai - odotan syöpä lääkäriltä postia ajasta, jossa hän kertoisi tulevasta.

Huomenna soitan myös tk:hon, jotta saisin kuulla pesiikö haavassa pöpö vai pitänneekö tätä haavaa vain ajan kanssa suihkuttelemalla hoidella.

Kuultavaksi jää.

Elämme jännittäviä aikoja.

Minulla.

Elämä syövän kanssa on jokapäivä läsnä.Aamulla ensimmäisenä muistat sen ja illalla viimeisenä. Toki asiaan vaikutta sekin, että tikit ovat vielä jäljellä ja liikkuminen pitää harkita tarkoin kuten illalla nukkumaan meno ja aamulla ylös nousu ja siinä välillä pitää muistaa vielä ettei saa kumartua, ei ponnistela - vielä.

Huomenna tikit pitäisi olla pois, mutta jotenkin vain luulen, ettei neuvolan täti saa niitä pois.Minä kun en itsekkään löydä kaikista kohdista langan päätäkään.

Syöpä...minulla...ei se voi olla totta, jollakin muulla, mutta eihän minulla...nooh kohta saan hienoja huiveja kun tukka lähtee.

Tulisi se aika sinne syöpä lääkärille, että saisin faktaa tietoa tulevaisuudestani, milloin hoidot aloitetaan ym.
Täytyy vain odotella milloin posti tuo kirjeen.