keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Nyt se on loppu!

Tein päätöksen ja toteutin sen. Olen ollut tupakin vanki kauan, mutta pyytäessäni Herralta lohduttavaa sanaa tähän itkuiseen ja epätietoiseen olooni (luin psalmia 32) sain voimaa heittää tupakit pois. Suullani tunnustin, että koen sen syntinä ja Hän antoi minulle voimia käydä kastelemassa koko melkein täyden ison askin vedellä ja nyt se on roskissa.

Herra on ihmeellinen. Hän antoi henkensä kautta myös lupauksen auttaa minua päätöksessäni.
En halua hurskastella teollani, vaan jakaa tämä iloinen asia kanssanne.

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Muutto ohi ja hoitokerta ohi.

Taas on hoito saatu, tuppelokin on vielä kämmen selässä. Muita tuloksia en ole vielä katsonutkaan kuin tuumori arvot,jotka oli nousseet. Vähän kauhistutti taas. Hoitaja kyllä lohdutteli, mutta heitti myös ajatuksen, että lääkäri haluaa nyt seurata arvoja seuraavaan kontrolliin ja tehdä sitten päätöksen 2 tunnin tipan takaisin ottamisesta.
Ajatus ei miellytä kun muistaa sen kivun tiputuksen aikana ja sen jälkeen. Hoitaja kyllä mainitsi taas , että arvot saattavat vaihdella päivittäin,mutta itseäni hiukka epäilyttää.

Pelkäänkö kuolemaa....kyllä, täytyy myöntää. Kaikki tuntematon pelottaa. Joskus oikeastaan toivonkin, että pääsisin näistä kärsimyksistä ja sitten taas tulee tunne, että ei halu elää onkin vahvempi.

Jos voisin olla varma taivaaseen pääsystä niin en pelkäisikään. Epäilijkö olen niin en pidä itseäni taivas kelpoisena.

Jeesus armahda ja anna voimia,viisautta, anna kirkkautesi valon koskettaa ja ohjaa minut oikealle tielle.



maanantai 8. maaliskuuta 2010

Taistelua itsensä kanssa.

Väsymystä, ikävää, pelkoa ja itkua vastaan taistelen nyt kaikilla voimillani mitä minusta löytyy.
Toivottavasti lääketauon aikana väsymys helpottaa...toivon niin....viikko olisi vielä lääkitystä.
Nyt jos koskaan kaipaisin aikuista, kenet pyytäisin, kaikkein lähin on töissä. Odotan taas aikaa, että pääsen nukkumaan yö unta.

Jeesus näe lapsesi ja auta, tule viereen, ota syliisi. Helli ja hoida heikkoa.
Itku silmässä tässä kirjoittelen ja odotan.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Pitkästyttää, väsyttää.

Olen niin väsynyt. Ilmeisesti lääke annoksen nosto vaikutti asiaan. Puhti on pois tykkänään.
Loppukuusta olisi muutto toiseen asuntoon. Pakkaaminen ottaa voimille ja huoli muuttomiehistä.
Ainoastaan ja vain väsyttää ja tekisi mieli nukkua, toisaalta tekisi mieli tehdä jotain, mutta ei jaksa. 4x500mg Xeloda 2x päivässä annos tekee tehtävänsä. Sormen päät on arat muttei rakkuloilla.
Ikäväkin on.

Herra anna voimaa ja esirukoilijoita - viisauskaan ei olisi pahitteeksi.
Lepää lapseni lepää Isäsi sylissä.

torstai 25. helmikuuta 2010

Lääkärissä.

Lääkärissä käyty ja tulokset saatu.....kasvaimet ovat...PIENTYNEET!
kUUKAUSITTAIN VIELÄ JATKETAAN PUOLEN TUNNIN TIPPAA JA XELODA ANNOS NOSTETTIIN 8 ELI AAMUA ILTAA 4 TABUA, KOSKA SEN VASTE ON OLLUT HYVÄ.
Maanantaina menen nyt ottamaan ensimäisen puolen tunnin satsin ja siitä sitten kuukausittain. 3 kuukauden välein on kontrollit.
Hoito kuulemma kestää kyllä kestää vielä ainakin muutaman vuoden.

"Mutta Herra ei hylkää, ei hylkää iäksi. Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa, suuri on hänen laupeutensa."
Valit. 3:31-32

Kasvain arvo oli kyllä vähän noussut, mutta se kuulemma saattaa vaihdella päivienkin aikana.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Me odotellaan.


Pastori-terapeutti-kirjailija Seppo Jokinen vierailee ja puhuu seurakunnassamme "Jaksanko arjessa?"- sielunhoitopäivillä. Turkulainen Seppo Jokinen on tullut tunnetuksi luennoitsijana ja kirjailijana, joka ei säästä itseäänkään setviessään ihmisenä olemisen kipuja. Terapeuttina hän luotaa ihmissisintä syvältä ja perusteellisesti, mutta samalla hänestä välittyy aitoa lempeyttä, joka rohkaisee lähtemään mukaan, katsomaan yhtä syvälle.




Tilaisuudet seuraavasti:
la 20.2.
klo 16 "Jaksamisen taustalla"
klo 17.30 "Kiintymyksen kipuja"
klo 19.30 "Rakkauden voima"

Olin tänään yllä olevassa tilaisuudessa, vaikka en millään olisi jaksanut lähteä.
Antoisa tilaisuus vaikka en väsymykseltäni muistakaan paljon.  Onneksi tilaisuuden saa varattua cd:lle seurakunnasta.

Leenalle terveisiä. Odotan keskiviikkoa ja kokeita ja torstain lääkäriä innolla ja pelolla. Toivoen, että kaikki on hyvin tai siis parantuminen on edennyt.
Kummasti se vain pitää ajatukset itsessään vaikka kuinka yrittäisi ajatellaja puuhata muuta. Hetken se on pois mielestä palatakseen taass uudelleen.

Kyllä Leena me tästä vielä selvitään!!!!

maanantai 15. helmikuuta 2010

En edes tiedä.

Nyt en edes oikein tiedä mitä kirjoittaisin. Olen tyhjä astia, vähän säröilläkin. Mutta luotan siihen, että kaikki on korkeimmassa kädessä vaikka en aina oikein ymmärräkään kaikkea.
25.2. kuulen taas tuloksia tautini kulusta....pelottaa, jännittää.
Herra minua varjelkoon - tahdon elää....
Herra herätä minussa hengen tuli, joka herättää minussa halun Sinun sanasi tutkimiseen,anna viisautta ja ymmärrystä, anna minun kuulla äänesi, neuvosi. Tätä minä pyydän Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Lohduttavaa sanaa - ainakin minulle.

Kiitos Maarit!

Psalmi 34
1 Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois.
 Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.

2 Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
3 Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
4 Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
5 Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
6 Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
7 Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät
8 Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!
9 Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.
10 Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.
11 Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
12 Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
13 varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
14 vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
15 Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.
17 Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
18 Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
19 Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
20 Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.
21  Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.
22 Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.




maanantai 8. helmikuuta 2010

Väsymys suossa.

Aikaa on vierinyt kun olen tänne kirjoittanut. Olen ollut ja olen edelleen tosi väsynyt. Mahtaako johtua Xelodasta tuosta sytostaatti lääkkeestä vai Panacodista, jota joudun ottamaan kipuihini pesäkkeiden kohdalla. Joka tapauksessa vireys taso on aika nollissa ja minua harmittaa se etten kykene hoitamaan taloutta niinkuin kunnon äidin pitäisi. Antakaa lähimmäiset anteeksi.
Ensi viikon torstaina on lääkäri ja päätös jatkosta tapahtuu silloin.

En ole masentunut, mutta jännittää tulevat kokeet vietävästi - varsinkin kun olo on ollut tällainen.
Viime viikonloppuna oli veljenpojan häät ja samalla ristittiin pikku Wilma tyttö. Sekin vaikkei kauan kestänytkään ja oli toisaalta vaihtelua vei minut väsymyksen pohjalle. Illan yritin sinnitellä valveilla silmät ristissä.
Viimein kuin sain lääkitykset otettua, niin painuin pehkuihin ja uni tuli oitis.

Nyt en jaksa enempää kirjoittaa, mutta toivon, että jos jollakin on samanlaisia kokemuksia kommentoisitte vähän - niin tietäisi etten ole yksin.
Kirjojakin tekisi mieli lukea, mutta ei jaksa.



torstai 28. tammikuuta 2010

Myrkky tiputettu ja seuraavan kerran lääkäri, ultra ja verikokeet. Tänään hoitajalle ihmettelin kun ei antanut aikaa seuraavaan tiputukseen -> syyksi osoittautui ettei lääkäri ole enää suunnitellut tiputuksia vaan ainoastaan sytostaatti hoidon tabletti muodossa.
Nähtäväksi jää miten asia ratkeaa.
Tänään onkin sitten väsyttänyt ja ollut kylmä. Ulkona pakkasta ties miten paljon ja siihen viima päälle niin kyllä siinä vanhan talon huoneetkin kylmyydestä kankeavat.

Toivotaan, että tulokset näyttävät ok:ta ja saa jäädä tabletti hoidolle ja että tulisi kesä.
Kesä nyt ainakin tulee, saa kylmät luut sulatusta.




tiistai 26. tammikuuta 2010

Kroohhh.pyyhhh.


Huomenna verikokeisiin ja torstaina tippaan syöpäpolille. En vain ymmärrä miksi olen niin tajuttoman väsynyt? Onko syöpä levinnyt vai miksi? En jaksa tehdä juurikaan mitään. Oikeastaan on jo saavutus, että jaksan kirjoittaa tänne.
.............
Lääkityksen aikana tuntuu, että oloni on virkumpi, mutta nyt on kulunut 2 viikkoa lääkityksestä eli lieneekö se vaikuttavan tilanteeseen vai itse syövän oireet ovat mm. väsymys/saamattomuus...en tiedä.

Onneksi saan taas lääkityksen taas päälle 2 viikoksi. Sittenpä voi arvioida tilannetta uudestaan.

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Ajatusvirtaa.


Ei ole tullut tässä kirjoiteltua. 2 viikon lääketauko on viime torstaina alkanut ja se sana sy...ä taas pyörii vaihteeksi mielessä. Hetkeksi se saattaa jättää rauhaan, mutta kyllä se sieltä putkahtelee aika-ajoin.
Mikä minua odottaa tulevaisuudessa? Sitä tässä olen itseltäni kysellyt. Onneksi nyt on tuki joka pitää minut realistisilla ajatus linjoilla.
Mieli on haikea, mutta kuitenkin onnellinen.

lauantai 2. tammikuuta 2010

Ilosanomaa uuteen vuoteen.


Olin viime torstaina jälleen hoidossa, mutta nyt oli positiivinen yllätys kun kysyin  
oksaliplatiini sytostaatti (suonensisäinen) hoidosta, joka on samaa kuin Xeloda, jota otan tablettina edelleen 2 viikkoa ja sitten 2 viikon tauko - niin se voitiin jättää pois tiputus osuudesta ja tiputus osuudeksi jäi vain puoli tuntia tippuva hoito 4viikon välein. Tämä jäänyt osuus tuhoaa kasvainten ympäriltä verisuonia, jotka ruokkivat kasvaimia ja näin ollen niiden pitäisi tuhota niitä.
Eli kaikkein inhottavin ja pahimpia oireita antava osuus on nyt toistaiseksi ohi.

Helmikuun 24.päivä on sitten taas tarkemmat tutkimukset.



maanantai 28. joulukuuta 2009

Psamien lohdutusta.



Psalmi
42:6 Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.

Olen koko päivän ollut levoton ja peloissani. Aamu päivästä rukoilin taas kerran Jumalaa antamaan minulle jotain lohduttavaa ja sain psalmit 42 ja 43 ja mieleeni sanat "miksi murehdit sieluni"
Yllättäen, tietmättäni nuo sanat olivat myös molemmissa psalmeissa! Psalmissa 42 se esiintyy kaksi kertaa ja psalmissa 43 kerran.

Miksi sitten olen levoton ja peloissani; koska 31.12 on sytohoito, tarvinneeko selittää enempää. Järki sanoo yhtä ja tunteet toista.

Odotan vain, että helmikuun tarkastuksessa kaikki olisi siinä mallissa kuin lääkäri viime tarkastuksessa toivoili,että saisin tosiaan jäädä pelkälle lääkitykselle. Toivon ja rukoilen, että Herra auttaisi parantavalla kosketuksellaan niin paljon, että se toteutuisi.


Joulunaika meni hyvin. Siitä kiitos Jumalalle, jolla on hyvä tahto kaikkia kohtaan.

Siunauksellista Uutta Vuotta 2010



tiistai 22. joulukuuta 2009

Joulun lapsi.


Joulu , Jeesuksen syntymä juhla on tulossa ihan pian. Sairastuttuani otan sen vakavammin ja kaikki hössötys on vain pintaa, joka häviää.

Jumalalle kiitos Pojastaan, jonka antoi meille sovitus uhriksi ja Pojalle kiitos kuuliaisuudestaan Kaikkivaltiasta Isää kohtaan. Hänestä ja Häneen on kaikki. Se on täytetty.

lauantai 19. joulukuuta 2009

Kiitos rukouksista!

"Jostain syystä" tänään pesäke kohdat eivät ole olleet ollenkaan kipeitä ja olen saanut jopa imuroitua, laittanut pyykit kuivumaan, tiskit pois....jippii minä.
Kiitos siis rukouksista kaikille!!

Tyttö meni leipomaan sitruuna kakkua...namm. Äiti saa iltapäivä kahvit kera tyttären leipomusten.
Joku oli muistanut minua myös seurakunnassa. Illalla ystävä tuo kassin, joka sisältää luettavaa seurakunnan kirjamyynnistä (30€ edestä).
Jännityksellä odotan mitä kassi sisältää. Hyviä Jumalan suomia outoja muistajiakin siis on, jotka saavat jonkun sydämmelleen.


HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE BLOGILAISILLE!

perjantai 18. joulukuuta 2009

Aikaisin aamulla.


Heräsin tänä aamuna harvinaisen aikaisin ja mikäs siellä mielessä ensimmäisenä pyörikään - "syöpä,minulla on syöpä".
Paranenko, paheneeko, leviääkö? Nämä mietteet mielessäni join aamun kahvit.
Mutta Jumalalle kiitos Hän on minun vapahtajani Jeesus Kristus, samoin kärsinyt kuin mekin - Hän tietää tiemme ja ohjaa Henkensä kautta meitä heikkoja maan tallaajia eteenpäin päivä päivältä hamaan loppuun asti, jolloin toivomme näkevämme Hänet kasvoista kasvoihin.

tiistai 15. joulukuuta 2009

Yes!!!!


Yes sain siirrettyä joulun yli seuraavaa syto tiputusta. Eipä tarvi NIIN kauheesti joulun aikana hermoilla . Kun muutenkin jo kammoaa koko tiputus sessiota.


lauantai 12. joulukuuta 2009

Kärsimys ohi.

Nyt se on se viiides päivä. Eilen kyllä jo helpotti, mutta tänään on vielä helpompi päivä, ei pyöri ajatukset niin paljon päässä vaikkakin jonkin verran.

Vuorisaarnasta löytyi lohduttavat sanat ja niiden varassa on hyvä jatkaa matkaa.
Jeesus on hyvä, Hän pitäähuolen heikoimmastakin vaikkeiaina siltä tunnu.Tunteet ei ole se avain tunne vaan tieto Jeesuksen huolen pidosta.
Sinäkin, joka et usko voit rukoillaomin sanoin, Jumalarakastaa jokaista lastaan ja toivoo, että he ottaisivat Jeesuksen Hänet vastaan meidän tähtemme ristiinnaulitun ja samoin kärsineen kuin me.


Lueppa vaikkapa :
JESAJAN KIRJA

53 LUKU
53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?

53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
53:6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
53:7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
53:8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
53:9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
53:10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
53:11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.


tiistai 8. joulukuuta 2009

....jatkoa edelliseen

Minä kaipaan, minä huudan,olen jopa vihainen Jumalalle, miksi annoit minulle tämän kärsimyksen?


Toisaalta koen sen siunauksena ja että sillä on tarkoitus,mutta hoitoväsymys tuotaa tunteiden liikeen. Vasta tänään olen tunnistanut tuon vihan mitä koen ja toisaalta lohduttaa se, että Jumala sen kestää ja ymmärtää tunteeni.