Katkelma kirjasta savesta astiaksi.

Miksi Jumala valitsi juuri saven?




Erään hengellisen laulun sanat ovat soineet usein sydämessäni:

Lunastit huonon ja kalliiseen hintaan,
Kun Sinä lunastit mun -
Valitsit minut ja valitsit huonon,
Vaan oli valinta Sun,
Kaikessa rikoin ja kaikkea puutun,
Vaan olen sittenkin Sun.

Kun Jumala tahtoi tehdä maailman ihmeellisimmän taideteoksen, hänelle kelpasi maan tomu. Kun Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, se merkitsi käytännössä sitä, että hän kykeni näkemään tuossa maan tomussa oman kuvansa jo ennen kuin hän koski siihen. Jumala on siitä merkillinen, että hän näkee elämän lupauksia sielläkin, missä ihminen näkee vain kuolleen ja kuivan maaperän. Siksi Jumala valitsee sen, «joka ei mitään ole, tehdäkseen mitättömäksi sen, joka jotakin on« (1 Kor. 1: 28).