perjantai 29. lokakuuta 2010

Päivä on harmaa ulkona, tytär on harjoittelussa ja tulee viimeistään ilta 9:ksi kotiin. Minä istun tässä vaihteeksi kirjoittelemassa teille kun en muuta keksinyt. Tai varmaan alan käymään opiskelumaterriaalia läpi tämän jälkeen.

Olo on ollut ihan ok lukuunottamatta mietteitä tulevista kuukausista. Tytär on nimittäin ajatellut muuttavansa omaan asuntoon kunhan täyttää 18 loppu vuodesta(autokoulussakin jo aloitti, saa mamman auton sitten).
No jolla tapauksessa mitä teen minä sen jälkeen? Jäänkö tähän vai muutanko halvempaan ja pienempään? Jää nähtäväksi.

Mutta varmaan yksinäisyys tulee lyömään päin kasvoja sen jälkeen entistä rankemmin. Miten tulen sen kestämään? Jos olisin terve niin kestäisinkin, mutta kun en ole....pelottaa jo valmiiksi ajatus yksin jäämisestä.

8.11 on lääkäri ihan vain mainitakseni.

Niin tässä nyt vain istun huivi päässä ettei pää palellu. Kyllähän sieltä yllättys ,yllätys mustaa hentoa hiusta lykää, vaikka ennen olinkin ruskea hiuksinen. Tosin syntyessäni minulla oli pitkä musta tukka ja ruskeat silmät. Hiuksista tuli ajan oloon aivan vaaleat ja silmistä vihreät. Ajan oloon hiukset tummuivat ruskeiksi, ne jotka lähti pois.






Hiljaista on. Autojen äänet vain kantautuvat kadulta, ei muuta ja kello tikittää aikaa, niin aikaa paljonkohan sitä on Herra yksin tietää.


6 kommenttia:

  1. Sellaista tämäelämäon, lapset ovat Herran lahjoja ,mutta emme saa pitää niitä ainiaasti.
    Heillä on oma elämänsä.
    Kyllä sinä kestät.
    Muistan kyllä miten tuli hiljaista kun meidän lapset muuttivat kotoa.
    Siihen tottuu.
    Hyvää ja siunausrikasta perjantaita sinulle Marja-Liisa.

    VastaaPoista
  2. Hei Marja-Liisa! Ymmärrän tuntemuksesi tulevaisuudesta. Onneksi on aikaa tottua tytön lähtemiseen.
    Olet Jumalan hellässä hoidossa Marja-Liisa,ihan joka hetki, Hän ymmärtää sinua enemmän kuin käsitätkään.Heittäydy Herran hoitavaan syliin,voi kuinka paljon Hän rakastaa sinua. Uskon,että Hänellä on ratkaisu tilnteeseesi,käydään luottamuksella armoistuimelle.
    Herra sinua hoitakoon ja siunatkoon!

    VastaaPoista
  3. Kiitos Kirsti ja Sylvi!
    Huomenna soitankin asuntoja koskien 2 paikkaan.
    Muuttoaikeet menevät varmaan ensivuoden puolelle, mutta otan asioista selvää esim. yhdestä asunnosta ja Nooraa koskien joudun soittamaan sos.toimistoon eräälle henkilölle, sillä Noora on jälkihuollon piirissä ja meillä on tukihenkilö näissä asioissa siellä.

    VastaaPoista
  4. Marja-Liisa ♥
    Toivon ja rukoilen sinulle vahvuutta Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
    Siunaavin ajatuksin Anja (Viivi-Kaiusta)

    VastaaPoista
  5. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Sisar Viivi. Olen vain jotenkin nyt vain niin yksinäisen ja saamattoman oloinen. Kukaan ei ei käy, ei soita, ellet itse tee sitä. Ja minusta se nyt tuntuu jotenkin kerjäämiseltä.

    VastaaPoista

PÄIVÄN VÄKERRYKSET