Tiistai 13.10

Olen tänään tyytyväinen itseeni. vaikka päivä on vasta aamussa olen saanut oiottua paikkoja. Tosin nyt iski väsy ja ajattelin istua kirjoittamaan teille.

Tämän viikon torstaille minua on pyydetty todistamaan seurakuntaan siitä kuinka Herra on vaikeinakin hetkinä kuitenkin kantanut minua - on näkynyt vain yhdet jalan jäljet.

Olen yrittänyt hahmottaa mitä kertoisin sanoisin, puhunko omasta päästäni vai teenkö muistiin panoja, joitakin ehkä.

Vaikka välillä täällä valitankin elämän kurjuuttaa, niin parempana päivänä saan taas kiittää siitä kuinka Taivaan Isä on ollut mukana joka hetkessäni ja varjellut minua.

Tiedän kuitenkin, että huonoja päiviä tulee, tuleehan niitä vaikka olisi tervekin.

Oikeastaan ainoa asia mikä näin uskovana vaivaa on se,etten jaksa perehtyä saanaan juuri lainkaan. Siitä minun pitäisi tehdä parannusta. Vaan tässäkin asiassa luotan Herraan, että Hän virvoittaa minua tälläkin alueella - mitään maskia kasvoillan en halua pitää vaan olla oma itseni ja luottaa Herraan, että Hän pitää minut oikealla tiellä.

Päivä toivoa taas täynnä.

Ukkonen jyrisee ja sataa - virkistävää. Juuri äsken kävimme tytön kanssa sohva ostoksilla Ekocentterissä ja löysimmekin 30 eurolla hyvän ja siistin sohvan - tähän asti olemme olleet ilman. Ei se mikään erikoinen ole, mutta täysin käyttökelpoinen, siisti ja eläin ystävällinen.

Haavan suhteen katsomme huomiseen ja katsotaan sitten pitääkö käydä näyttämässä jo nyt sitä kirurgille - näin päätimme sairaanhoitaja naapurimme kanssa.

Myös eräs ystävä kävi rohkaisemassa ja pyysikin minua lähtemään hänen ja miehensä kanssa ruksalle tänä iltana ja luulenpa, että menenkin. Saavat veljet rukoilla täsmä rukouksena haavan puolesta, jotta hoidot voitaisiin alkaa silloin kun aika on annettu. Vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.

Onneksi minulla on seurakunta ja siellä paljon vilpittömiä tavallisia ihmisiä ystävinä. Kiitos Herralle heistä.

Kirje Roomalaisille 5:1-5

5:1 Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,

5:2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.

5:3 Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,

5:4 mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;

5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.