Sukkatauti.

<- eikö ole ihanan sininen

Mitäs teille tänään?

Itse soitin syöpä polille ja kyselin labra tulokset - ne olivat ihan ok. Puhuin myös tästä vatsataudista. Antoivat hyviä ohjeita ja kehoittivat myös jättämään Xeloda-lääkityksen tauolle jos alkaa siltä tuntumaan ettei tauti tässä pikapuoliin tokene, sillä sekin voi aiheuttaa vastaavia oireita.

Maitohappobakteereita apteekista runsaasti nestettä ja suolaista syötävää. Tai no oikeastaan sain samanlaisia neuvoja kuin teiltäkin. Gefilusjuomia, ImmodiumPussaa toppuuttamaan vessassa hyppyytä etc.

Muutoin nautin tänään jotenkin siitä, että sataa ja ilma on puhtaan kuulas ja raikas.

Sitten ette arvaa - kun olen noita neulonta ja sukka blogeja seuraillut, niin jotenkin on minuunkin tarttunut tuo sukka innostus. Pitäisi vain pystyä hakemaan lankaa ja puikot ja saada ohje kantapään tekoon.

Voihan vitsi olisi se jotain uutta ja piristävää - raitoja sinne ja raitoja tänne, kantapää eri väriseksi jne. Ihanhan tässä vanhakin innostuu. Itelle jos teen niin mikähän olisi puikoilla silmukka määrä kun mun jalka on niin peeni (kokoa 36).

Sen verran kun tokenen että tohdin lähteä lnka puotiin, niin het haen alotus paketin vaikka paikallisesta Katriina -liikkeestä.Siellä on hyvä valikoima.

Aika vierii.

Aika vierii nopeaan. Tässä äsken huomasin taas sen mitenkähän sitä itse pysyy perässä.

3.9.2009 otan taas viimeise "syto" pillerit ennen viikon taukoa. Onko siitä todella kohta taas 3 viikkoa kun tippaletku kämmenselässä olin ja nukkua rötkötin polin sängyssä.

Nyt sitä jotenkin osaa jo valmistautua asiaan. Eka kerralla ei tiennyt mitä odottaa ja se meni hyvin kun tiputtivat sen niin nätist ja hitaasti, toka kerralla sitä odotti jotain samanlaista, mutta se olikin kädelle kovempi reissu ja elimistölle myös (nukuin päivät pitkät tai olin väsyneempi).

Nyt kolmannella kerralla tiedän mitä se on ja osaan valmistautua jo siihen n. 3 päivän käsi kipuun ja siihen etten oikein kykene mihinkään. Mutta toisaalta tiedän myös sen, että annan rauhassa ajan kulua niin se menee ohi - annan itselleni luvan potea ihan rauhassa.

Huomaan myös, että tänne blogi maailmaan ilmestyy yllättäen uusia syöpäläisiä, joiden kanssa on kommentoinut,mutta yllättäen tuleekin tieto - joo on minullakin, mutta en ole kirjoittanut siitä mitään.

Kohta on iltalääkkeen aika tai itseasiassa tässä hötinässä meni jo,mutta nyt lähden sen tekemään.

Jääkää Isän käteen Hän kantaa teitä kun ette itse jaksa.

Muutos.

Tyttökin vaihtoi blogin nimeäja osoitetta : http://maanteidenkuningatar.blogspot.com/

Mitähän muutoksia minä tekisin jos vaikka pohjaa muuttaisi välillä:))

Päivääkään en vaihtaisi pois.

Tulin lisäämään linkin tytön tekstiin - toisistamme tietämättä kirjoitimme samasta asiasta.

Olo viimeisimmän tiputuksen jäljiltä alkaa olla suht' normaali eilen oli vielä väsynyt, mutta tänään on jo siivoiltu eikä päivä tirsojakaan ole tarvinnut ottaa.
Saunassa käytiin ja olo on nyt fres.

Labrassakin kävin taas vaihteeksi kun viime tiputus kerralla epäilivät virtsatie tulehdusta. No maanantaina sen sitten kuulee oliko vai ei.

Päivällä tässä tytön kanssa istuttiin, kumpikin teki omia juttujaan. Satuin katsomaan tyttöä jakysyin, etää sinä taidat olla aika tyytyväinen elämääsi, johon tyttö vastasi, että kyllä, päivääkään en vaihtaisi pois vaikka on ollut välillä vaikeaakin - näin se elämä koulii ja opettaa itse kutakin meistä.

Suojelusenkeli.

Tänään en jaksa otan unet pienoise, mutta teille,

tämän suojelusenkelin.

Suurimman meren rannalla.

Perhosen värein,kirkkaina, pelosta piittaamatta,mieleni seisomassa suurimman meren rannalla.Huulillani toivon tuiverrus ja sieluni avoimella kämmenellä.Ylpeänä kannan itseni tämän matkan loppuun.

Heidi Malmberg

Ystäväkin voi tuoda majakan valoa.

Tänäänki yksi toinen ystävä (myös syövän kokenut ja siitä selvinnyt kahdesti) toi minulle majakan valoa. Nimittäin silloin kun 2. syto kerta oli ohi ja ryvin kivuissa ja masennuksessa, niin hänen kokemuksensa ovat olleet samoja.
Eli sitä kuinka kipeäsekäsion,kuinka luuytimiä myöten sitä on/voi olla kylmissään, kuinka masentunut ja itkuinen sitä on pari kolme päivää sen jälkeen ja ajattelee etten enää ikinä tuonne mene kun tämmöiset olot tulee päälle.

Alkuun sitä ei ymmärtänyt kun puhuttiin rankoista hoidoista, mutta nyt sen ymmärtää.
Leena@ sanoi hyvin, "pidä niitä oireita ystävinä sillä silloin tiedät, että ne vaikuttaa kehossasi.

Kiitos niistä sanoista Leena!

Majakka ohjaa Jumalan lailla.

Majakan valo ja vapauden tunne - ne näyttävät tietäni ja jos Herra suo menemme täysin purjein eteenpäin.

Virsi 374 Mitä silloin multa puuttuu

Mitä silloin multa puuttuu,kun Herra huolen kantaa?Turhaan sielu häneen suuttuu.Hän taivaan leipää antaa,elävää vettä juottaa,se virvoituksen tuottaa.Hän antaa Pyhän Hengen.

2.Paimenena Herra näyttää laumalleen niityn parhaan.Kaikki tarpeemme hän täyttää,ei meitä päästä harhaan.Hän aina suojaa lastaan saatanan vimmaa vastaan,kun kanssamme hän kulkee.
3.Vitsallasi, sauvallasi paimenna, Herra, meitä,ettemme pois laumastasi outoja kulje teitä.Sä meille katoit pöydän,sanastas leivän löydän keskellä vihollisten.

4.Sinä voitelit mun pääni Henkesi voitehella.Annat voimaa elämääni sanasi laitumella.Elätät armollasi mua seurakunnassasi.Ei siellä mitään puutu.

Että näin.

En kirjoita tilannetta uudestaan vaan saatte käydä katsomassa hermofriikin koettelemuksia "Että näin" - takaa.

Huomenna letkunpäähän.

Huomenna on nyt sitten 2. syto kerta ja jänskättää saada veriarvot joita voi verrata edellisiin, niihin jotka oli ennen hoitojen alkua. On tää vaan sellaista seikkailunmakuista välillä ja välillä sitten taas ei.

Tänään on ollut väsy päivä ja pie on ollu kippee. Verenpaineesta ei ainaskaan johu just mittasi ja ihan oli normaalit painehet.

Nyt vain on niin, jotta kun päivällä nukuin niin mitenkähän myöhään taas menee, että tuuti lullaa saapuu.

Tarttis varmaan tehä jotain väsyttävää, mutta mitä?????

Lukea varmaan....raamattua olen ennen leikkausta lukenut ahkeraan ja vähän sen jälkeenkin, mutta nyt on jotenkin jäänyt. Luulisin, että johtuu noista silmistä - eioo kiva lukee ku näkyy kahtena:))

Toivottavasti ne uudet lasit tulis pian, ehkä tuo pien kipuki lähtis sillä.

Jääkaappi kylmyys tulossa.

Nyt on haavakin näköjään parantunut. Huomenna sitten taas labraan ja toivottavasti veriarvot ovat sitä luokkaa, että torstaina voivat sytot tiputtaa.

Tosin siitä tiputuksesta tulee taas käsi kipeäksi joiksikin päiviksi, mutta pääasia on, että tehoaa. Jääkaapillekkaan ei ole asiaa kuin hanskat käessä kun kaikki tuntuu niin kylmältä, että tekis saman tien heittää purkit lattialle.

Väsymys on kummasti vienyt sängyn pohjalle jo melkein aamusta, mutta eipä siinä mitään soffa on hyvä ja petollisen mukava paikka köllähtää.
Mutta nyt tää typy lähtee kattoon nukkumattia ettei se kerkiä lentää ohi. Hyvää yötä..Jeesus myötä.

Verenpaine.

Jaahas huomenna labraan ja veren paine lääke on toiminut liiankin tehokkaasti, siksi kai väsyttääkin luultavasti (111/71). Sytojen ja 2 viikon kuurin aikana paineet ovatkin toiset ja 1 tabletti täytyy ottaa, mutta näin lääkkeiden tauko ajalla riittäisi varmaan puolikas.

Täytynee keskustella torstaina kun menen 2. kerran sytoihin.

Olo on tosiaan väsynyt henki olisi altis, mutta ruumis ei jaksa. Onneksi huomenna tulee kodinhoitaja, jääköön tiskit hänelle ja muu fiksaus.

Kauhistuin omaa tilaani

Luin tuossa Prognoosin sivustoa ja kauhistuin omaa tilaani - mikä se on? Muutenkin olen ollut tänään hermostunut vaikka kaiken järjen mukaan ei pitäisi olla (syto ja lääkehoidot ovat alkaneet, eikä lääkärikään ole antanut ymmärtää, että hautapaikkaa pitäisi hommata - päin vastoin hän uskoo, että syöpä saadaa jollain tasolla kuriin), muta miksi silti hermoilen ja huolestun?

Tulehdusarvotkin ovat liki normaalit (13).

Huolettaa,pelottaa,mutta silti toiveikas.

Tänään minua huolettaa nuo veriarvot, koska sain tiedon mitä mikäkin tarkoittaa. Seuraavalla syto kerralla aionkin keskustella muutamista arvoista ja mitä itse voisin niiden hyväksi tehdä vai onko tämä syöpä niihin syy.

Energia juomaa kävin hakemassa, niinkuin kehoittivatkin tekemään kun tuo natrium arvo on rajoilla.

Veljen synttärit on käyty ja kotiuduttu. Vähän pitäisi taas oikaista paikkoja ihan vähän, mutta olen ollut kokopäivän taas niin väsynyt.

Ajoimme veljeni synttäreille hautausmaan ohi ja väkisin tuli myös mieleen tämä oma ajallisuus. Huokaus......

Kuinka hauras voi elämän lanka ollakkaan. Oikeastaan joltain osin pelottaa ja toisaalta on toiveikas olo. Odotan myös edelleen seuraavaa syto kertaa - varmaan siksi, että tahdon hoitoja, että paranen.

VERIARVOJA

Laitoin tuohon sivupalkkiin ekat veriarvot ennen hoitojen alkua. Niitä tulen seuraamaan 3 viikon välein.

Varsinkin S-CEA pitäisi olla normaali ihmisellä alle 5 minulla se on 28.7.2009 ollut199.6, samoin ns. paniikkikohtauksiini voi vaikuttaa P-Na arvo, jokaon juuri rajoilla eli se pitäisi olla 137-144 välissä minullahan se on siinä ja siinä.

Karvanlähtö aikaa odotellessa.

Aurinko paistaa ja on kuuma. Huomasin myös, että minun pitää prjantaista alkaen jättää Xeloda-lääke viikoksi tauolle 20.8 on seuraava tiputus - siis minua ei tiputeta mistään vaan suonensisäinen sellainen...heh.

Olisinkohan muistanut koko asiaa ellei dosetti olisi mennyt tyhjäksi ja kun ajattelin täyttämistä taas viikoksi. No onneksi huomasin.

Sitä tässä olen odotellut, että milloin nuo karvat lähtee päästä. Minulle se ei ole katastrofi, pääsenpähän käyttämään kauniita huiveja ja peruukinkin saan hake ailmaiseksi ja sillä muokata ulkonäköäni - jotain positiivista tästä on pakko hakea, muuten ei jaksa.

Taakoitettu.

"Taakoitettu lapseni, sinua ei ole tehty kantamaan huolia ja murheita.Siksi sanon sanassani: Heitä kaikki huolesi Minun päälleni, niin Minä pidän sinusta huolen ja vaikutan sen, että Minun yli ymmärryksen käyvä rauhani saa hallita sinun sydämesi ja ajatuksesi. En voi ottaa sinulta niitä huolia väkisin, koska odotan, että vapaaehtoisesti Sanaani ja haluat luopua huolistasi.

Fil.4:6-7

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.

Hermo heikko täällä on valvonut jo 5;destä asti. Huomasin vwc:ssä käynnillä, että haavasta (tosin pienestä kohtaa) tulee keltaista märkää!!!!!!!!!!!

Eikö se koskaan anna periksi, nyt pitännee soittaa syöpäpolille ja kysyä jatkanko lääkkeiden syöntiä - tämä lääke kun estää/vähentää uusien verisuonten syntyä ja haavojen parantumista.

Mutta oli nyt pakko tulla purkamaan itsensä tänne koneelle polin avautumista odotellessa.

Tämä ei siis voi olla totta sehän oli kiinni se haava. Kissoista saan kohta hepulin, ne on aivan liikaa nyt mun psyykkeelle - menee loputkin hermot.

Tuntuu, että levitköön syöpä sitten vaikka idokiinaan kun vain tuo haava paranisi. MASENTAA!!

Miksi, oi miksi. Taas on odottavan aika pitkä - olisi kello jo 8:ksan, että vois soittaa ja kuulla rauhallisen hoitaja tädin sanat "älä hermostu, ei hätä ole tämän näköinen se on pyöreä ja punainen"

Elokuun 1. päivä

Tänään on hautova ja väsyttävä ilma. Tytön kaveri oli yötä tai Kokkola rockissahan ne oli. Äitinä välillä huolestuttaa, mutta toisaalta yritän luottaa omiin lapsiini niin paljon. Ovathan he nähneet elämästä sellaisiakin puolia, joita ei toivoisi kellekkään.

Lääkkeistä ei nyt muita oireita ole ainakaan vielä tullut kuin tuo kylmän arkuus, joka tuntuu sellaisena puutumis pistelynä ja hiukset rasvottuu äkkiä vaikka olisi eilen pessyt ja aina sieltä muutama hius lähtee kun sormien läpi vetää hiuksia. Ilmeisesti ne on mulla sitten herkemmässä lähtemään.

Pahoinvointia ei ole ollut, mutta tuota väsymystä kyllä.

Noita kissimirrejä pitäisi saada vähemmäksi vaan vielä eiole ihan aika kun ovat niin pentuja - 2 viikkoa kun jaksaisi. 1 puoli vuotiaskin saa lähdön - sitten helpottaakin siltä osin.

Nyt iskee niin väsy, ettei aivot sano mitään. Pitäkää itsestänne huolta.