Yes!!!!

Yes sain siirrettyä joulun yli seuraavaa syto tiputusta. Eipä tarvi NIIN kauheesti joulun aikana hermoilla . Kun muutenkin jo kammoaa koko tiputus sessiota.

Kärsimys ohi.

Nyt se on se viiides päivä. Eilen kyllä jo helpotti, mutta tänään on vielä helpompi päivä, ei pyöri ajatukset niin paljon päässä vaikkakin jonkin verran.

Vuorisaarnasta löytyi lohduttavat sanat ja niiden varassa on hyvä jatkaa matkaa.
Jeesus on hyvä, Hän pitäähuolen heikoimmastakin vaikkeiaina siltä tunnu.Tunteet ei ole se avain tunne vaan tieto Jeesuksen huolen pidosta.
Sinäkin, joka et usko voit rukoillaomin sanoin, Jumalarakastaa jokaista lastaan ja toivoo, että he ottaisivat Jeesuksen Hänet vastaan meidän tähtemme ristiinnaulitun ja samoin kärsineen kuin me.

Lueppa vaikkapa :
JESAJAN KIRJA

53 LUKU
53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?

53:2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
53:3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
53:4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
53:5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
53:6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
53:7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
53:8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
53:9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
53:10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
53:11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
53:12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

....jatkoa edelliseen

Minä kaipaan, minä huudan,olen jopa vihainen Jumalalle, miksi annoit minulle tämän kärsimyksen?


Toisaalta koen sen siunauksena ja että sillä on tarkoitus,mutta hoitoväsymys tuotaa tunteiden liikeen. Vasta tänään olen tunnistanut tuon vihan mitä koen ja toisaalta lohduttaa se, että Jumala sen kestää ja ymmärtää tunteeni.

Hoidon jälkeiset tunteet.

Hoidon jälkeinen masennus vaivaa. Otin rauhoittavan. Kipu ei nyt ole niin kova, mutta lääkeiden sivuvaikutus apeus/masennus/pelko seuraavasta tiputuksesta vaivaa mieltä.

Tuki joukkoja kyllä on, mutta taistelu käydään omassa mielesssä ja se on parasta aikaa kovaa taistelua kunnes se tasaantuu. Jokainen joka on samassa tilanteessa varmaan ymmärtää mitä se on.
Osaisikin ajatella, että se on nyt ohi, älä ajattele eteenpäin vaan iloitse, että se on ohi ja saat olla rauhassa seuraavat 3 viikkoa.
Mutta mieli on nyt hauras.

Itkukin tuli hoitoa edeltävänä päivänä ja nyt tänään meinasi taas tulla, mutta en tiedä mikä sen esti.
Ehkä kun on elämää ja ihmisiä ympärillä, niin ajatuksetkin pysyvät paremmin pois ikävistä asioista vaikka ne mielessä käyvätkin.

7..syto takana.

 En tahdo enää jaksaa, voimani hiipuvat - siis henkiset voimani. Taas on yksi tiputus takana ja joulukuun lopulle laittoivat 8. tiputuksen. Suonet hukassa 4. kerta toden sanoi. Kiitoksia kaikille muistaneille Annsofille,Una, Leen@, Kaarina,Kata - kiitos.

Kirjoittelen huomenissa varmaan lisää, mutta nyt ei taas jaksa.

Tunnustus

Kiitos Leen@

Toivoa jokaiselle ja hyvää joulun odotusta.

Tänään Joulukuun 4.päivä. Eilisen jälkeen tunnelmat ovat sekavat...miksi,koska odotin syöpäsolujen kadonneen enemmän. En toki ole pettynyt olihan kuulemani tieto silti positiivista - ei levinneisyyttä ja hoito on purrut odotetusti.
Mutta tämä ihmis mieli kun aina enemmän kuin saa. Helmikuun lopullasitten taas katsotaan kaikki uudestaan(verikokeet, ultra ym.), jos sen jälkeen voisi jäädä pelkälle tabletti hoidolle - näin lääkäri täti sanoi.
Maanantaina on ennen joulua tälle vuodelle viimeinen syto hoito. Sitten ensi vuoden puolella jatketaan.
Lääkäri oli kyllä positiivisen oloinen ja toiveikas vaikka kysyessäni kokonaan paranemisesta ei sitä luvannut vaan, että voipi jäädä krooniseksi ja tabletti hoidoilla kurissa pidettäväksi.
Mutta Jeesus Kristus Jumalan Poika tekee viimeisen päätöksen ei lääkäri. Toivon siis, että Jeesus parantaa kokonaan.
Tätä toivon koko sydämmestäni jokaiselle syöpä blogilaiselle, että Jeesus koskettaisi jokaista sairastavaa.

Eläkeläinen se tässä:)

No niin nyt sitä ollaan virallisesti työkyvyttömyys eläkkeellä.

Ensimmäinen eläkekin tuli tänään - outo tunne, toisaalta vapauttavakin ei tarvitse työkkärin kanssa taistella.

Joulua pitäisi saada aikaiseksi, mutta koristeet ja muu hilpetööri vain puuttuu. Vaikka ei se nyt niin paljon tarvitse vähän kynttilöitä ikkunoille ja silleen.
Kissat pitää ottaa huomioon varsinkin tuo nuorin - kaikkea ei voi laittaa roikkumaan niinkuin tahtoisi. Yhdet jouluvalo johdot on nuorin kissa neiti jo tuhonnut.
Joulu siivokin pitäisi tehdä vaan millä voimilla - apuja varmaan pitää pyytää.
Kuusta ei voida laittaa kun tyttö on sen hajulle allerginen ja muovi kuusta en hommaa.

Kävin tässä 2 viikkoa sitten parturissa ja hius malli on nyt uusi.Ei lähtenyt tukka päästä sytoilla niin entrattiin sitten kampaajalla.

Kuvan laitan kunhan tyttö tässä taas ehtii kameran kanssa avustamaan.

Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan. 1.Kor.15:58.

Mitäpä tässä.

Mitäpä tässä tänään. Viikonloppu meni oikein mukavasti ja torstaita tässä nyt odotellaan. Onneksi ei tarvitse mennä sinne lääkäriin yksin tuloksia kuulemaan vaan poika tai tyttö lähtee mukaan tai lähteköön molemmat jos haluavat.
Ex on ollut mukana aiemmin henkisenä tukena, mutta nyt on työvuorossa eikä pääse.

Viikonlopun aikana olen saanutkin rohkaisevia kommentteja, joten nyt ei pelotakkaan enää korkeintaan jännittää mitä tuleman pitää. Toivottavasti saan hyvän joulu lahjan siltä lääkäri käynniltä - we hope so!

Alkaa tässä myös tuo tunne elämä piristymään, nähtäväksi jää mitä ja milloin tapahtuu - edes pientä ratkaisevaa askelta.
Kaikki on Herran kädessä.

"Jumala, pidä minusta huoli, sinuun minä turvaan."

  Ps. 16:1

....helpotti....

....,kun sai puhelimessa puhua ja purkaa asioita parin ystävän kanssa. He toivat minut realistiselle tasolle ja nyt on parempi olo.

Taas piti Taivaan Isä omastaan huolen....pelkkä huokaus riitti tuomaan ystäviä avuksi. Toinen ystävistä lupasi tulla huomenna käymään.

Hätä itseni puolesta.

Olen maassa, tosi maassa.Mieleni tökkii. Tunnen itseni hylkiöksi,saamattomaksi,toisten hyväksi käyttäjäksi,  en tunne itseäni samaksi kuin ennen, vaikka en sitä kuulemma ole.
Vaikuttaako minuun tulevat kokeet ja lääkäri? Ehkä, en tiedä. Rasitanko läheisiäni liikaa?

Kuten huomaatte tunteet on tosi päällä juuri nyt. On ikävä ja paha olla.
Hoitojen alettua menkat loppu, johtuuko tämä hormonalisista syistä - sitäkään en tiedä.

Jeesus missä olet???? Auta!!!

Pullo verta.

Nyt on taas käyty antamassa pikku pullo verta syöpätuumoreita varten. 2 viikkoa ja tulokset tulevat. Eli silloinhan on ne ultrat, verikokeet ja lääkäri. (3.12)
Jännää tulee olemaan.
Huomenna tai maanantaina saadaan astianpesukone helpottamaan koti hommia ja varsinkin tyttöä, joka paljon joutuu siivoilemaan ja tiskaamaan silloin kun minusta ei ole.

Niin se ain on todettava, että sytojen jälkeen 4 päivää menee alamaissa ja 5:tenä päivänä alkaa helpottamaan. Vaikka syto tiputuksen aikana tuntuu ettei tästä selviä ikinä.

Onneksi on nyt ainakin 2-3 viikkoa ilman sytoja. Saa olla rauhassa siitä tuskan ajatuksesta.

Tuloksia odotellessa.

Hyvää tätä päivää. Kuva on otettu tänään ja reilu 20kg kropasta vähennettynä 2008 keväästä alkaen.

Viime torstaina oli siis 6:des syto kerta. Tänään tuli postista aika 3.12.2009 aamulla verikokeisiin ja ultraan ja iltapäivällä lääkäri kello yhden jälkeen. Sitä ennen nyt torstaina käyn otattamassa ne tuumori arvot, joissa menee se 2 viikkoa.
Ilmeisesti 3.12 ei ole syto kertaa vaan nuo väliaika tutkimukset.
Jännää on - liiankin kanssa, mitä tulokset kertovat.

Tällä hetkellä hajuaisti tekee tepposiaan. Tunnen ikäänkuin ne sytojen hajun nenässäni ja ylipäänsä kaiken hajun vähintään kaksinkertaisena.
Yritän - huom! yritän pysyä toiveikkaana ja rauhallisena, mutta välillä korvien väli ei suostu yhteistyöhön - kurjaa.

Alla illan tunnelmakuva.

Armossasi on minulle kyllin.

Niin ohi on..., mutta tunteet vaihtelee. Välillä on ihan rauhallinen olo ja välillä on sellainen tunne skaala päällä ettei tiedä miten olisi - pelottaa, jännittää, paniikki iskee.
Eilen psyk.polin lääkäri soitti ja kysyi vointia - kerroin ettei oikein pramea. Kirjoitti pahimpien päivien varalle rauhoittavaa.
Toivon vain, että seuraavat kokeet 3 viikon päästä kun lääkäri ne kertoo olisi positiivista kerrottavaa.

Rakas Jumala, rakkaan Poikasi nimessä lohduta, kanna, anna voimia ja mielen tyyneyttä, että jaksan kulkea joka päivä. Sinun armossasi on minulle kyllin, auta minua ymmärtämään ja kokemaan armosi niinkuin Sinä olet meidät tarkoittanut sen ymmärtämään ja kokemaan se. Sinä näet minun päiväni, kiitos siitä rakkaudesta, jonka vain Sinä voit antaa.

Ohi on taas kerran.

 Paistaa se päivä risukasaankin, mikei sitten myös meille. Nautitaan Herran huolen pidosta.

Taistelutanner.

Syöpä = taistelutanner. Kaikki tunne skaalat on käytävä läpi. Ja pahin niistä tunteista on putoaminen pohjalle, josta on vaikea päästä ylös. Tunne on niin voimakas, että tuntuu kuin hukkuisi siihen, se on tunteista pahin se vie niin mukanaan, ettei toivoa tahdo nähdä vaikka se olisi vieressäsi. Tuo tunne tuo mukanaan myös pelkoa.
Jos positiivista täytyy hakea tästä tunteesta niin se on se, että sieltä on suunta vain ylöspäin, kohti sitä toivoa, joka kantaa.

Tämän kirjoituksen kirvoitti kirjoittamaan blogi "Maahan! Odota!" Voimia ja siunausta Leen@:lle, olet nyt Isän kannettavana.

Torstaita odotellessa ja mieltä valmistamassa.

Lumi tuli ja suli.Minä tsemppaan itseäni taas torstaita varten, toivoen, että käsi ei tiputuksessa tulisi niin kestämättömän kipeäksi kuin on tullut - varsinkin viime kerralla.
Keskiviikkona käyn veri kokeissa ja sikapiikkiä en ole vielä ottanut.
Asiasta täytynee keskustella torstaina, sillä piikillä on 50% teho hoitojen aikana, välissä ei ole kuin 2 päivää milloin sen voisi ottaa.
Aika tiiviisti olen pysytellyt koti oloissa etten saisi tuolla ihmis massassa tautia päälleni.

Sitä en tiedä mikä olisi järkevää - onneksi lähipiirissäni ei ole flunssaisia nyt muutenkaan. Kylläpä sen torstaina kuulee miten menetellä vaan tiputuksen jälkeen en voi sitä kuitenkaan ottaa mahdollisten piikistä tulevien oireiden vuoksi.

Eli koto lienee paras paikka nyt tällä hetkellä, vieraita meillä ei liioin käykkään paljon ja oma väki pesee kätensä kun kulkevat.
Nyt toivotaan, että koko sikatauti menisi ohi Suomen maasta ja koko maapallolta.

KIITOS.

KIITOS HALAUKSISTA!  ME KAIKKI TARVITSEMME NIITÄ JOSKUS VOIMAKSEMME!

Uusi risti.

"Hän nurkui ja valitti aina, ei kenenkään risti paina

ja lukemattomat kerrat hän kääntyi puoleen Herran.
Ei sovi tää harteille minun,olis Herrani helppo se vaihtaa
sinun. Uuden kantaisin nöyrällä miellä, enkä nurkuisi
enää tiellä.
Kun hän illalla rukoili tälleen, näki unta hän yöllä tälleen.
Väsyneenä taakkansa alla, kulki polulla hankalalla.
Tuli itse Mestari vastaan, vaivoihin vaipuvaa lastaan.
'Minä rukouksesi kuulin', sanoi Mestari hymyhuulin,
'tule kanssani ristitarhaan, saat valita ristin parhaan.
Päivä aikaa on ainoastaan, tule illalla portille vastaan'.
Riemu syttyi kulkijan mieleen, heitti taakkansa portin pieleen,
mikä valtava ristien joukko, täynnä tarhan joka loukko.
'Nytpä valitsen ristin uuden, tuolla risti on kuuliaisuuden,
miten käynee se harteilleni? - ei, ei sovi tää taakakseni.
Entä tuo jonka kilpi on valta, kas noin hankalalta
sekin tuntuu mielestänsä, ei oo etsimänsä'.
Näin ristiltä toisen luokse, hän aamusta iltaan juoksee,
oli vikana milloin mikin, jos kuinka hän sovittikin,
Milloin painoi mihinkin tapaan, yksi olkaan, yksi lapaan,
joku karkea hankasi pintaa, eräs liiaksi rasitti rintaa,
toivat muutamat selkään vaivaa.
Hän kylpi jo kyyneleissään, ei sopivaa ristiä missään,
viime säteitään aurinko heittii, pian pimeys seudun peitti.
Tuli samassa Mestari tarhaan. 'Joko löysit ristin sä
parhaan'? 'En Herra, en löytänyt laisinkaan, jospa
uudestaan etsiä saisin'.
'Jos sallinet, autan mä vähän, mitäs sanoisit ristiin sä tähän?'
'Oi Herra tää helppo on kantaa, jos mulle sen voisit antaa.
Ei mistään liikaa paina, tätä nöyränä kantaisin aina'.
Nyt hymyili Mestari jälleen, Hän hiljaa virkahti jälleen:
' Hyvä, että on sulle se mieleen, sen hylkäsit portin pieleen.
Sait takaisin ristisi oman, tuon oman niin kelvottoman,
se sopii sun harteillesi, se on sun siunauksesi.'
Tää tarina opettaa meitä, usein kulkiessamme vaikeita teitä,
mietimme mielin haikein - on minun ristini vaikein.
Tuskin toisella ristiä lainkaan, miksi minä tän taakan sainkaan?
Jos näin on mielemme milloin, hyvä meidän on muistaa silloin:
On taakoista risti tarhain meille oma ristimme parhain.
Siinä on meidän olkaimme malli - siunaukseksi Luoja sen salli."
Tuntematon tekijä

Lohdutuksen sanoja uskovalle syöpäläiselle.

"Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa, kun astut tulet lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta. Minä Herra olen sinun Jumalasi". (Jes. 43:2,3 a).


"Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi - Minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni". (Jes. 41:10).

Päivitys

Kävin päivittämässä veriarvot, jotka voi käydä katsomassa blogista "Veriarvot".
Olen tyytyväinen - vaste on ollut ällistyttävä.

Kultainen tunnustus.

Kiitos Bamiella rohkaisusta jatkaa.

6. päivä sytoista.

Kyllähän se jotenkin tässä menee. Mieli ei ole maassa. Lähinnä pitkästyttää vaikka tänään touhusin ja kyykistelin ja kurottelin, niin selkä tuli oudokseltaan "väsyneen" kipeäksi. No sitten laitoin lapselle ruokaa ja menin levähdyttämään selkää siksi aikaa kunnes ruoka valmistuu. Sitten pieniä varpaisiin venytyksiä....kyllä rasahteli.
Kylmyys oireet käsistä ja jaloista eivät ole hävinneet. Varmaan nekin helpottaa sitten kun tulee viikon tauko lääkkeisiin ennen seuraavaa sytoa.

Puhelinkin on ollut kumman hiljainen tänään. Normaalisti se soi taukoamatta...lähes tai ainakin tuntuu siltä. Alappa tekemään jotain tai muuten vain haluaisit vain olla niin eiköhän tuo pannahinen pärähdä soimaan....normaalit sanat jotka sieltä kuuluu on "minä täällä vain hei"....just niin minäkin olisin vain.

Ei vainenkaan soittakaa vain niin saa muuta ajateltavaa.
Niin hei minä tässä taas.....kaikille oikein hyvää illan jatkoa ja runsasta Jumalan siunausta ....varsinkin niille jotka sairastavat.

Johannes 10:3-4
3 Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa".

4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi".

Tämän sanan Herra antoi minulle kun sairastuin ja pyysin Herralta jotain lohduttavaa.

4 päivää sitten ja nyt.

Torstaista on nyt kulunut...4 päivää. Valmiiksi jo hirvittää seuraava kerta, on ikävä olo.
Herra, ota pois minulta tämä taakka,jos se on sinun tahtosi ja anna voimaa tuleviin hetkiin ja päiviin.