Huomenna aamusta olisi sitten taas verikoe päivä ja torstaina sytopäivä mikäli veriarvot sen sallivat.
Vähän on ollut alavireisiä nämä päivät.Tänään onneksi ystävä tuli hakemaan kirppikselle ja se piristi kummasti.
Pelko taudin leviämisestähän tässä eniten pelottaa, niinkuin varmaan muillakin syöpäläisillä. Lääke on ollut tauolla pitempään kun oli se mahatauti eivätkä haluneet minua oikein sippiin saattaa, joten neuvo oli pistää lääke tauolle jo muutama päivä ennen kuin varsinainen tauko olisi pitänyt aloittaa.
Sukkakin on saanut muotoa jakohta aletaan kaventamaan. Piti vain taas selvittää lankoja - senkin kissan retaleet. Vaikka kuinka hyvin yrittäisi peittää ja piilottaa niin kummasti vain löytävät apajan. Samoin kävi tytön langoille tänään. Lankapussi suussa iloisesti tepsuteltiin tytön kamarista olohuoneeseen ja keskimmäinen on hyppytaudissa - siis kissa japienin ei tietysti ymmärrä, luulee,että tääon joku kiva leikki ja härnää toista. Onneksi ovat tyttöjä kaikki.
Vanhin kissa kattoo ja ihmettelee,että mikä tuolle tuli kun pyörii ja kierii ja kurnuttaa lattialla.
Semmoista tänne tänään.
Siunausta ja varjelusta teille kaikille.
Nyt on varmaan verikoe otettu, toivotaan taas että kaikki on hyvin ja sytot voidaan huomenna tiputella. ja että sitten jaksaisit niiden jälkeivaikutukset,
VastaaPoistaSe taudin leviämisen pelko väijyy aina. On kuin heikoilla jäillä kävelisi, koskaan ei voi tietää milloin pohja alta pettää. Jotenkin saa aina tuudittauduttua sellaiseen tilaan, ettei sitä niin aktiivisesti ajattele, mutta näin sairaalareissujen ja tutkimusten yhteydessä huomaa, ettei ole oppinut vielä mitään, pelko ottaa kouriinsa aivan liien helposti.
Onnea sukan kavennukseen, se sujuu yleensä nopeasti! Ja kissat koulutukseen: lankoihin ei kosketa... Tai sitten vain langat hyvään piiloon!