Näytetään tekstit, joissa on tunniste lääkäri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lääkäri. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. syyskuuta 2009

Tuisketta on ollut.


On ollu tosiaan kiirusta ja nuot poikien asiat mietityttännä miten pärjäävät ja nuorempi neuvoja tarvinnu. Nyt sitten on kaikki 3 tenavaa kokkolassa pojat omissa huusholleissaan ja tyttö tässä minulla.

Torstaina on taas lääkäri ja tiputus. Potuttaa koko tiputus ko on sitte muutaman päivän pois pelistä eikä pysty paljon autteleen poikia. No josko se tuo pikku sisko niitä sitten sistus hommissa auttelis. Vanhempi pojista kun aikoo laittaa kämpän nyt vähän niinku aikusemman laiseksi eikä enää mikskään "boksiksi", mutta valitteli kun ei oikein oo väri silmää. Kukkia ja koristeita vähä tahtos laittaa ja verhoja (ei enää lakanoita ikkunan peitoksi)


Huomenna on labra ja illallamennään katsomaan sitä vanhemman pojan asuntoa. Tiputuksen jälkeen kun en kykene muutamaan päivään kuitenkaan.

Ja tiiä sitte mitä lääkettä vaihtavat vanhan tilalle ja minkälaiset oireet siitä tulee toivottavasti ei oikein pahoja.






perjantai 24. heinäkuuta 2009

Mun uusi kaveri.


Ei tiputettu ei. Ja järkevän päätöksen tekikin lääkäri - meni jopa minun järkeeni. Ensi torstaina sitten aloitetaan.

Haavasta on siis saatava tikit pois ja haavan PITÄÄ OLLA KIINNI.


Viereen laitoin "Lääkitys tiedot" eli noita alkavat tiputtamaan minuun 3 viikon välein + verenpainelääke ja muut tabletit - mitä lie tuleekaan.


Lääkärikäynti oli positiivinen ja kannustava kokemus, kiitos tri.Jekuselle.

Huvitti vähän kun ajattelin aamulla, että tänään tiputtavat tänään ja varauduin siihen ottamalla kirjan mukaan laukkuun ja pari kelan paperia, jotka piti näyttää lääkärille. Mutta kas kun tulin takaisin, niin kassi oli täynnä jos jonkinlaista kirjasta, paperia, lääkepussukka, jossa 2 dosettia ja pieni päiväkirja. Pussukka on kuulemma nyt mun kaveri ja sitä ei saa jättää matkasta pois.


Niin että ihan positiivinen päivä oli tänään.

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Ei kurjuutta kummempaa.


Oi tätä toipumisen ihanuutta...edelleen. Kylkilihakset on kuin selkäänsä saaneet.

Muuten olisi hyvä. Oikeastaan alkaa pelottamaan, että toivunko tästä tämän paremmaksi.

Ilmeisesti kyllä, mutta minkäs niille tunteilleen taas voi.
Huomenna saan tietää milloin on syöpälääkärille aika - tulokset on jo tulleet, mutta lääkäri ei ollut vielä katsonut niitä. Toivottavasti ajan saa pian, koska silloin voin puhua tästä toipumisestakin.
Kirjoitelkaa.....